sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Leikittäiskö prinsessaa?


Pitkästä aikaa päivittelemme me! Meillä on mennyt kyllä erittäin hyvin, vaikka onhan tuo Heta tajunnut vaikka ja mitä uutta riiviöitävää. Pissa-alustat ja lelut saavat kyytiä ihan kunnolla ja vesikupin kantelu se vasta mukavaa onkin. Vesikupin kantelun estämiseksi tuli ostettua sitten tuollainen keraaminen kuppi niin eipä nyt pikkuneiti jaksakkaan enää kantaa kuppia ympäri huushollia.

Ollaan Hetan kanssa opeteltu paljon temppuja ja tyttö oppikin tosi nopeasti uudet temput. Heta osaa nyt istu, maahan, tassu ja tanssi. "Tanssi" -käskyssä Heta nousee vähäksi ajaksi takajaloilleen. Tätä saa vielä treenata mutta onnistuu kyllä jo oikein hyvin. Olemme myös yrittäneet opetella "kieri" -temppua, mutta se ei ole vielä oikein mennyt ymmärrykseen. Hyvin Heta on kuitenkin edistynyt ja olen suorastaan ylpeä meidän pikku prinsessasta!

Pupukin sai kivasti kyytiä.
Hetan uusi lelu. Rotta on kiva.

Olemme jo tässä vähän aikaa etsiskelleet Hetalle uutta kaulapantaa. Silkkiterriereille suositellaan pehmustettua pantaa, sillä se ei niin takuta kaulan aluetta. Silkeillä kun on helposti takkuuntuva turkki, joten omaa työtä helpottaakseen on hyvä hommata pehmustettu panta.
Ystävän avulla sellainen sitten löytyi tori.fi sivuston kautta ja oli vielä ihan käyttämätön eikä hintakaan ollut paha. Yksi huono puoli pannassa on, että se on ehkä hieman väärän värinen... Eihän se tärkeintä ole se väri, mutta tottakai tytölle haluaa ehkä enemmän jotain vaaleanpunaista/punaista kuin sinistä :D

Panta on kuitenkin tosi hyvä kuntoinen ja ajaa kyllä asiansa oikeinkin mainiosti. Saimme myös vihdoin tilaamamme nimilaatan Hetalle. Se on sydämen muotoinen ja kauniilla tekstillä kirjoitettu Hetan nimi ja takana puhelinnumero totta kai.

Tänään meillä oli taas Hetan kanssa salonkipäivä. Pesemme neidin aina kerran viikossa, sillä suositellaan, että silkit pestäisiin n. 2-4 kertaa kuukaudessa ja tähän me olemme pyrkineet. Heta ei pistä pahakseen pesemistä ja föönaaminenkin onnistuu nykyään paljon paremmin. Neiti antaa tosin hyvin hoitaa itseään ja trimmata turkkia, paitsi korvakarvojen leikkaaminen on hieman hankalaa. Hetalla on ilmeisesti herkät korvat ja ne alkavat helposti väpättää, kun niihin koskee. Onneksi kuitenkin saatiin suurinosa haitallisista karvoista pois niin ei tarvi ihan heti olla taas leikkomassa.

Olemme nyt käyneet jo pari kertaa Tuiran koirapuistossa. Ensimmäisella kerralla kävimme Hetan kaverin Linan kanssa, mutta kauaa ei keretty olemaan kun alkoi satamaan taivaan täydeltä. Toisen kerran käväisimme siellä tänään, kun oli oikein komea ilmakin vielä. Hetken aikaa neiti joutui touhuamaan yksin, mutta pian sinne tuli pari muuta koiraa ja sitten Heta saikin juosta ihan sydämensä kyllyydestä. Kyllä kanssaolijoita nauratti Hetan viipellys, kun neiti osaa ravata harvinaisen kovaa vauhtia kun oikein innostuu.

Pikku leidit koirapuistoilee.

Tässä vielä pari kuvaa uudesta villapaidasta kuten lupasin:



<3: Perhe

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Villuri päälle


Heta on nyt meillä jo kolmatta viikkoa. Nopeasti tämä aika tuntuu kuluvan ja pikkuneiti on kyllä ottanut paikkansa talossa hyvin vastaan. Olemme yrittäneet opetella temppujen tekemistä kuten istu, maahan ja tassu. Istuminen onnistuu hyvin, maahan aina silloin tällöin, mutta tassua emme ole vielä hirveästi harjoitelleet. Ei ole kovin helppoa kouluttaa huonokuuloista koiraa, mutta kärsivällisyydellä ja oikealla tavalla sekin kyllä onnistuu.

Yksinolossa on kyllä vielä treenaamista. Heta on yllättävän hyvin kyllä pärjännyt yleensä yksin kotona ja hetken huudon jälkeen kyllä rauhoittunut. Nyt sitten eräs päivä kun olimme vähän pidemmän aikaa poissa (n. 2h) niin saimme kuulla, että neiti oli huutanut melkein koko ajan. Heta olikin ihan läkähdyksissä huutamisen jälkeen, mutta tämä kerta onkin ollut ainoa kun pikkutyttö on näin kovasti hermostunut yksinolosta.
Yritämme nyt totuttaa Hetaa lyhyillä ajoilla ja uskomme, että Heta kyllä tottuu ajan myötä. Toivotaan vaan, että naapurit ei kovin hermostu meidän pikku draama kuningattareen :D

Heta on saanut todella paljon kehuja vierailta ihmisiltä ja todella moni luulee meidän pikkuneitiä yorkiksi. Nojoo onhan silkeissä ja yorkeissa aika paljon samaa näköä joten erehdys ei suinkaan ole harvinaista.
Moni kuitenkin kehuu Hetan ulkonäköä ja haluaa tulla silittelemään, eikä me nyt neidin kanssa sitä vastaan olla. Hetan pitää saada tutustua monenlaisiin ihmisiin ja eläimiin.
Tällä hetkellä lemppari jahdattavia on pikkulinnut ja liikkuvat lehdet.

Vielä emme ole käyneet Hetan kanssa koirapuistossa, mutta ehkä me vielä tässä piakkoin keretään/jaksetaan/uskalletaan/muistetaan lähteä.

Heta sai uuden hienon villapaidan! Kuva on nyt vähän huono, mutta laittelen myöhemmin sitten paremmin kuvia :) Talvella tästä on kyllä hyötyä niin eipä pikkutyttö palele pihalla.

Terveisin: Väki <3